Intiimialueen vaivoista kärsiminen on erittäin yleistä naisilla, ja moni onkin kokenut kutinaa, kirvelyä tai pahanhajuista vuotoa jossain elämänsä vaiheessa. Oireiden syyn selvittäminen ei ole läheskään aina helppoa, ja harmittavan usein voi päätyä valitsemaan väärän hoidon epämukavaan vaivaansa. Monesti mikä tahansa oire intiimialueella tulkitaan virheellisesti hiivatulehdukseksi, vaikka todellisuudessa vain neljäsosa näistä oireista johtuu hiivan aiheuttamasta tulehduksesta.
Jotta intiimialueen ongelmaa osaisi hoitaa asianmukaisesti, on hyvä tietää millaisia oireita tyypillisimpiin vaivoihin kuuluu. Useimpia oireita voi hoitaa itse, mutta on myös hyvä tunnistaa tilanteet jolloin lääkärin apu on tarpeen. Usein oireilun voi myös kokonaan välttää oikealla ennaltaehkäisevällä limakalvojen hoidolla.
Hiivatulehduksen oireet ja hoito
Hiivatulehduksen aiheuttaa lähestulkoon aina emättimessä oleva Candida albicans-niminen hiivasieni, joka on syystä tai toisesta ryhtynyt liikakasvuun. Tulehduksen tyypillisimpiä oireita ovat tuoksuton, vaalea, emättimen seinämiin tarttuva kokkareinen valkovuoto sekä voimakas kutina. Ulkosynnyttimien limakalvoilla voi olla punoitusta sekä pieniä haavaumia. Hiivatulehdukseen ei kuulu virtsaamisvaikeudet, alavatsakipu tai kuume.
Hiivatulehdus on sukukypsien naisten vaiva, joten vaihdevuodet ylittäneillä naisilla sitä tavataankin harvemmin. Hiivatulehdukselle altistavia tekijöitä ovat mm. ehkäisypillerien tai antibioottien käyttö, raskaus, immuunivajaustila, diabetes ja toisinaan jopa runsaasti sokeria sisältävä ruokavalio.
Hiivatulehdusta voidaan hoitaa itsehoitolääkkeillä edellyttäen, että lääkäri on todennut ensimmäisen tulehduksen ja oireet osaa itse tunnistaa hiivaan kuuluviksi. Itsehoitona käytetään emätinpuikkoja, voidetta tai suun kautta otettavaa hoitoa. Lääkäriin on syytä hakeutua, mikäli olet alle 16 tai yli 60-vuotias, sinulla on oireita ensimmäistä kertaa tai kärsit usein hiivatulehduksista. Tarkempia tutkimuksia tarvitaan, mikäli oireet eivät muistuta hiivatulehduksen oireita, itsehoitolääkkeet eivät helpota oloa kolmen vuorokauden aikana tai tulehdus ei parane viikon kuluessa.
Ulkosynnyttimien kutinan yleisimmät syyt ja ennaltaehkäisy
Ulkosynnyttimien kutina on epämiellyttävää ja aiheuttaa helposti turhaa huolta. On hyvä tietää, että tavallisin syy kutinaan on limakalvojen kuivuus. Kuivuuden taustasyitä voivat olla esim. liiallinen pesu saippualla tai käytettävän pesuaineen aikaansaama ärsytys. Myös turhaan käytettävät pikkuhousunsuojat hautovat intiimialueen herkkää ihoa. Kuivuutta voivat aiheuttaa tietyt lääkehoidot tai estrogeeninpuutos limakalvoilla imetyksen tai vaihdevuosien seurauksena.
Sytolyysi kutinan aiheuttajana
Sytolyysi eli solujen liiallinen hajoaminen on huonosti tunnettu syy ulkosynnyttimien kutinalle. Sytolyysissä emättimestä erittyvä hapan valkovuoto saa aikaan oireita emättimen suulle sekä häpyhuulien pintaan. Oireita ovat valkovuoto, pienehkö kutina sekä kirvely, joka johtuu valkovuodon matalasta pH:sta. Sytolyysistä johtuvia oireita voidaan lievittää paikallisesti käytettävällä estrogeenivalmisteella, jota käytetään muutaman kerran kierron aikana. Henkilöillä, joilla ei ole käytössä hormonaalista ehkäisyä, sytolyysiä esiintyy tyypillisesti alku- ja loppukierrossa.
Koska sytolyysi on monille vieras asia, on hyvin tyypillistä, että sytolyysista johtuvat oireet tulkitaan hiivatulehduksesta johtuviksi ja oireita hoidetaan hiivalääkkeellä. Hiivalääke helpottaakin kutinaa ja kirvelyä muutaman päivän ajan, koska paikallislääkehoito vähentää valkovuodon happamuutta. Kun happamuus taas palautuu normaalitasolle, on oireilla tapana palata. Tämä tulkitaan usein niin, että hiivatulehdus on uusiutunut ja kuvitellaan, että henkilö kärsii kroonisesta hiivatulehduskierteestä, vaikka oireen syy onkin sytolyysi.
Bakteerivaginoosin oireet ja hoito
Bakteerivaginoosin tavallisin oire on epämiellyttävältä ”kalamaiselta” haiseva runsas valkovuoto, joka on tasaista, maitomaista tai harmahtavaa. Oireisiin saattaa liittyä myös lievää kutinaa. Bakteerivaginoosissa on kyse emättimen bakteerikannan häiriöstä, jossa limakalvoa puolustavat laktobasillit korvautuvat haitallisilla, hapettomassa ympäristössä viihtyvillä anaerobisilla bakteereilla. Koska kyseessä ei ole vieraan bakteerin aiheuttama tulehdus, voi bakteerivaginoosi parantua itsestään tai hoidoksi voidaan käyttää itsehoitovalmisteita. Vaikeampiin oireisiin tarvitaan lääkärin määräämää reseptilääkettä. Bakteerivaginoosi ei ole sukupuolitauti, mutta sairastumisen riski lisääntyy, mikäli henkilöllä on useita seksikontakteja tai jos hän tupakoi tai käyttää kuparikierukkaa.
Ikääntymisen vaikutus intiimialueeseen
Ikääntyminen vaikuttaa myös limakalvoihin, sillä vaihdevuosien jälkeen munasarjojen estrogeenieritys vähenee, ja emättimen limakalvo sekä ulkosynnyttimien iho ohenee ja kuivuu. Kuivat limakalvot voivat aiheuttaa kipua yhdynnässä sekä limakalvovaurioita. Näiden lisäksi myös virtsanpidätyskyky saattaa heikentyä ja tiheävirtsaisuus lisääntyä. Estrogeenin puutteesta johtuvia oireita voidaan hoitaa paikallisesti käytettävillä hormonivoiteilla tai puikoilla. Mikäli et halua käyttää hormonivalmisteita on tarjolla myös hormonittomia, kosteuttavia valmisteita. Limakalvojen hyvä hoito pienentää useasti vanhemman iän virtsatietulehdusriskiä.
Virtsarakkotulehdus - oireet, riskitekijät ja hoito
Virtsarakkotulehdus syntyy, kun taudinaiheuttamiskykyisiä bakteereja pääsee nousemaan nivusista, välilihasta tai omasta suolistosta virtsaputkea pitkin virtsarakkoon. Virtsarakkotulehduksen tyypillisimpiä oireita ovat kipu ja kirvely virtsaamisen lopussa, tihentynyt virtsaamistarve sekä alavatsan jomotus. Naisilla tulehdukset ovat yleisempiä kuin miehillä. Tämä johtuu siitä, että naisen virtsaputki on lyhempi kuin miehen. Riski sairastua tulehdukseen lisääntyy myös vaihdevuosi-iän ylittäneillä naisilla, koska heidän limakalvonsa on ohentunut. Osa naisista taas saa virtsatietulehduksen yhdynnän jälkeen, jolloin tulehduksen aiheuttaa naisen omat bakteerit, harvemmin miehen. On hyvä tietää, että uiminen tai kylmettyminen ei altista tulehdukselle ja tyypillistä onkin, että hyvin usein tulehduksen synnylle ei löydy mitään selvää syytä. Tulehdus hoidetaan lääkärin määräämällä antibiootilla.
Intiimialueen ongelmien ennaltaehkäisy
Jokainen meistä voi itse omalla käytöksellään ennaltaehkäistä intiimialueiden ongelmia. Hygieniasta on syytä pitää huolta, mutta liian usein tehtäviä pesuja ja saippuan käyttöä on syytä välttää. Mikäli haluat käyttää saippuaa, valitse tuote, joka ei ole voimakkaasti hajustettu ja jonka pH on alle 7. Muista, että vesipesukin riittää vallan mainiosti! Pyyhi alapää aina edestä taaksepäin vessassa käynnin jälkeen. Valitse käyttöösi ilmavia, silkistä tai puuvillasta valmistettuja alusvaatteita ja vältä kiristävien sekä hankaavien alusvaatteiden käyttämistä. Käytä pikkuhousunsuojia vain tarvittaessa ja kokeile käyttää kuukautissiteiden tilalla tamponia tai kuukuppia.
